Värianalyysin virheelliset tulokset on teema, joka on toistunut asiakkaideni pohdinnoissa värianalyytikon urani alusta lähtien. Monet käyvät nimittäin värianalyysissä useamman kerran ja saavat virheellisen tuloksen, vaikka värianalyysistä puhutaan usein kerran elämässä -kokemuksena. Myös minä olen ollut kahdesti värianalyysissä, joista ensimmäinen tehtiin kankailla, ja sen tulos osoittautui virheelliseksi. Huomasin jo värianalyysini aikana minulle parhaiksi arvioitujen sävyjen punaisuutta korostavan vaikutuksen. Värianalyysin jälkeen huomasin, että värikarttani tiettyjen sävyjen laittaminen ihoni lähettyville nostattaa harmautta iholleni. Sittemmin digitaalisessa 16-jaollisessa värianalyysissä sain tietää tarkan värivuodenaikani, joka oli pohjasävyä myöten erilainen kuin ensimmäisen värianalyysini tulos. Värianalyysit tehtiin eri menetelmillä, joilla on myös hyvin erilainen teoreettinen viitekehys.
Suhtautumiseni virheellisiin ja epätarkkoihin värianalyysituloksiin on muuttunut viimeisen parin vuoden aikana värianalyysejä tehdessäni, kun olen kohdannut näitä tilanteita omien asiakkaideni kanssa yhä useammin ja tehnyt havaintoja siitä, mihin asioihin virheelliset ja epätarkat värianalyysin tulokset todennäköisesti liittyvät. Tänään jaan teoriani siitä, mikä selittää virheellisiä ja epätarkkoja värianalyysin tuloksia. Pohdin myös, mitä se käytännössä tarkoittaisi, jos ajattelemme, että virheellisiä värianalyysituloksia ei ole olemassa.
Kaikki kolme sävydimensiota ovat tärkeitä värianalyysissä
Jokaisella sävyllä on kolme jatkumolle sijoittuvaa ominaisuutta eli sävydimensiota, jotka määrittävät, minkä värivuodenajan edustajalle ne ovat parhaita. Nämä sävydimensiot ovat värin pohjasävy, kirkkausaste ja tummuusaste. Kunkin värivuodenajan sävyt voidaan sijoittaa näille jatkumoille siten, että voimme luoda keskenään harmoniassa olevien sävyjen kokoelman eli värivuodenajan väripaletin. Ihmisen piirteissä on näitä samoja ominaisuuksia kuin hänen parhaimmissa sävyissäänkin, jolloin sävyjen ja ihmisen piirteiden välillä vallitsee väriharmonia. Tämä ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista ja ilmeistä kuin miltä saattaa kuulostaa. Värivuodenajan tarkempi määrittäminen on vain harvoin mahdollista pelkästään ihmistä katsomalla ilman värianalyysiä kaikkine vaiheineen.
Värianalyysejä tehdessäni olen huomannut, että virheellisille värianalyysituloksille on tyypillistä, että yksi kolmesta sävydimensiosta on oikein, mutta loput kaksi ovat virheellisiä. Tyypillisiä esimerkkejä tästä asiakaskunnassani on ollut, että syksy kertoo saaneensa talven tuloksen (tummuusaste oikein), kevät kertoo saaneensa talven tuloksen (kirkkausaste oikein) ja kevät kertoo saaneensa syksyn ja kesä talven tuloksen (pohjasävy oikein). Kun yksi sävydimensio on oikein, voi olla vaikeampi nähdä eroja jossain määrin samankaltaisten sävyjen vaikutusten välillä. Värianalyysin tuloksen tarkentaminen kaikilta sävydimensioiltaan asiakkaalle optimaaliseksi todella vaatii tarkkuutta ja väriteoreettista osaamista.
Värien jaottelu värivuodenaikoihin vaikuttaa värianalyysituloksiin
Eri värianalyysimenetelmissä on jaoteltu värit eri tavoin, mikä osaltaan vaikuttaa värianalyysituloksiin. Esim. minun tarkkaa värivuodenaikaani ei sellaisenaan ole muissa värianalyysimenetelmissä, vaan sävyt on hajautettu useammille eri värivuodenajoille. Täten en edes voisi saada tismalleen samaa tulosta muilla värianalyysimenetelmillä. Aina ei siis ole kyse virheellisistä tuloksista, kun ihminen saa eri värianalyyseistä erilaiset tulokset. Jos värivuodenaikojen määritelmä on samankaltainen tai väripaleteista löytyy samoja sävyjä, voidaan ajatella, että erilaisesta värivuodenaikakategoriasta huolimatta tulokset ovat keskenään jokseenkin yhteneväisiä.
Useille värianalyysimenetelmille on tyypillistä, että sama värivuodenaika sisältää ominaisuuksiltaan eli sävydimensioiltaan hyvin erilaisia sävyjä, jolloin on myös hankalampi päästä tarkempiin tuloksiin värianalyysissä. Ominaisuuksiltaan hyvin erilaisten sävyjen sisällyttäminen samaan värivuodenaikaan altistaakin virheille värianalyysiprosessissa. Esimerkiksi pohjasävyltään neutraalit värit ovat vaikutuksiltaan armollisempia monille meistä, sillä ne ovat pohjasävyltään lämpimän ja viileän sävyn välissä. Pohjasävyltään neutraalit värit eivät kuitenkaan ole suurimmalle osalle niitä kaikkein parhaimpia ja harmonisimpia sävyjä (vaikka joskus kuuleekin sanottavan, että suurin osa ihmisistä olisi neutraaleja). Saman värivuodenajan sävyjen sisältäessä lämpimien tai viileiden sävyjen lisäksi neutraaleja sävyjä on todennäköisempää päätyä värianalyysissä epätarkkaan lopputulokseen: tällöin värivuodenajan sävytkään eivät ole harmoniassa keskenään.
Väriteorian huomiointi vaihtelee
Värianalyysin tulokseen vaikuttaa, mitä otamme huomioon värianalyysiä tehdessämme ja kuinka kattava väriteoreettinen perusta käytetyllä värianalyysimenetelmällä on. Myös värikonsultin koulutus vaikuttavat merkittävästi siihen, mitä otamme huomioon värianalyysiä tehdessämme. Eri värianalyysimenetelmissä ja eri värikonsulteilla on myös keskenään erilaisia käsityksiä siitä, mitä värianalyysissä otetaan huomioon ja mitä ei. Kaikki näistä käsityksistä eivät kuulu tarkkaan värianalyysiin (saati liity värianalyysiin välttämättä lainkaan) ja riskinä on stereotypioihin perustuva värivuodenajan arviointi tai se, että jätämme jotain hyvin olennaista huomiotta värien vaikutuksista ja väriteoriasta. Esimerkkejä tästä voisivat olla käsitykset, että x värivuodenajan edustaja ruskettuu/ ei rusketu helposti tai palaa auringossa helposti tai tietty silmien väri kertoo tietystä värivuodenajasta.
Moniin värivuodenaikoihin mahtuu hyvin erinäköisiä ihmisiä, mutta heidän piirteissään ja monesti myös ihon reaktioissa eri sävyihin on joitain samankaltaisuuksia, vaikka jokaisella onkin uniikki piirteiden yhdistelmänsä. Värianalyysissä uskomus ”kuka vain voi olla mitä vain” johtaa virheellisiin värianalyysituloksiin, sillä tämä on väriteoreettisesti mahdottomuus. Tämä johtuu siitä, että ihmisen piirteissä on samoja ominaisuuksia kuin hänen värivuodenaikansa sävyissä ja jos näin ei ole, ei ole väriharmoniaa. (Mieli on kuitenkin syytä pitää avoimena eikä päättää värianalyysin tulosta jo ennen kuin värianalyysiä on tehty.)
Esimerkiksi vaalea kesä on piirteiltään vaalea, neutraali ja hento ja myös vaalean kesän sävyistä löytyy näitä ominaisuuksia. Sen sijaan talvi on piirteiltään viileä, kirkas, tumma ja kontrastinen, kuten talven sävytkin. Vaaleahiuksiset ovat piirteiltään matalakontrastisia, mikä on aivan päinvastainen ominaisuus verrattuna talven väripaletin ominaisuuksiin. Kuitenkin joissain värianalyysin viitekehyksissä vaaleahiuksinen voi saada tulokseksi talven. Väriteoreettisesta näkökulmasta tämä on epätarkka tulos, mikäli talven värivuodenaikaa ei määritellä käytetyssä värianalyysimenetelmässä eri tavalla kuin edellä ja mikäli sävyissä on samanlaista tummuutta kuin esimerkiksi 16 värivuodenajan värianalyysin talvissa. Kokemukseni mukaan tarkempi ja väriteorian mukainen värianalyysin tulos ”vaaleahiuksisille talville” on usein 16 värivuodenajan värianalyysin mukainen kevät, vaalea kevät, kesä tai vaalea kesä. Monet talven sävyt ovat heille liian raskaita, tummia ja kirkkaita ja tekevät heille irtopää-efektin.
Värianalyysin suosion lieveilmiöt
Värianalyysi ja värit tuovat iloa monien elämään, mutta värianalyysin suosion myötä päätään on nostanut myös asiakkaiden ja koko värianalyysiyhteisön kannalta todella ikävä lieveilmiö. Etenkin vuoden 2024 aikana on jonkin verran yleistynyt jonkin värianalyysimenetelmän taitajaksi vihkiytyminen ilman menetelmään liittyvää koulutusta ja syvällistä osaamista kyseisestä värianalyysimenetelmästä ja sen teoreettisesta viitekehyksestä. Yhden värianalyysimenetelmän koulutus ei nimittäin anna pätevyyttä muiden värianalyysimenetelmien käyttöön.
Toisaalta 4 ja 12 värivuodenajan värianalyysien teoriataustassa on enemmän samankaltaisuuksia keskenään, ja osa näistä menetelmistä liittyy melko kiinteästi toisiinsa. Esimerkiksi 4-jaollisen värianalyysin vuodenajat sisältävät usein 12-jaollisen värianalyysin niin sanottujen välivuodenaikojen sävyjä. Sen sijaan 16-jaollinen värianalyysi on teoriataustaltaan merkittävästi erilainen ja poikkeaa myös muista värianalyysimenetelmistä analyysin erilaisten vaiheiden suhteen sekä siinä, miten laajasti otamme huomioon eri asioita värianalyysiä tehdessämme. Kuka tahansa voi tutkia eri värianalyysimenetelmiä netissä ja ostaa monien eri värianalyysimenetelmien välineitä itselleen, mutta tämä ei anna pätevyyttä menetelmän käyttöön eikä korvaa tieto- ja taitopuutteita, jotka jäävät ilman systemaattista koulutusta ja harjoittelua.
Tämän värianalyysin eettisen ongelman vuoksi kehitin palvelun, jota minulta oli jo aiemmin pitkään toivottu. Palvelu on nimeltään Värivuodenajan tarkennus, ja se tuli ensimmäistä kertaa saataville elokuussa. Palvelu on suunnattu ensisijaisesti heille, jotka ovat jo käyneet värianalyysissä ja haluavat tarkentaa värianalyysin tulostaan ja varmistaa 16-jaollisen värianalyysin mukaisen värivuodenaikansa menetelmän käyttöön kouluttautuneen värianalyytikon toimesta.
Värivuodenaikojen määrä värianalyysimenetelmässä ei ole suoraan yhteydessä tarkempiin tuloksiin
Vastoin yleisiä uskomuksia värianalyysin tarkkuutta ei suoraan määritä värivuodenaikojen määrä värianalyysimenetelmässä. Kyse on ennemmin värivuodenaikojen laadusta eli siitä, että ne todella ovat sävyiltään ja ominaisuuksiltaan sellaisia kuin niiden sanotaan olevan. Lisäksi tarkkuus edellyttää, että värianalyysimenetelmää on testattu käytännössä laajasti eri ihmisillä ja se on todettu toimivaksi ja toistettavaksi usein vuosien kehittelyprosessin tuloksena. Tarkkuus edellyttää myös, että värianalyysimenetelmän käyttäjä tuntee menetelmän ja sen teoreettisen viitekehyksen ja ottaa huomioon värianalyysin kannalta olennaiset ja välttämättömät asiat.
Onko virheellisiä värianalyysituloksia olemassa?
Onko virheellisiä värianalyysituloksia olemassa vai onko kyse pikemminkin näkemyseroista?
Jos ajatellaan, että virheellisiä värianalyysituloksia ei ole olemassa, herättää se pohtimaan asian käytännön merkitystä. Eikö tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että väreillä ei ole havaittavia vaikutuksia niiden lähellä oleviin sävyihin? Eikö se tarkoittaisi, että lämpimän pohjasävyn ei iho ota itseensä harmahtavuutta viileistä sävyistä? Eikö se tarkoita sitä, että meikkivoiteen sävyllä ei ole väliä ja hyllystä voi napata sävyn, joka näyttää suunnilleen tummuusasteeltaan oman ihon väriseltä? Eikö se tarkoittaisi sitä, että sama huulipuna sopisi yhtä hyvin kaikille ja että musta olisi kaikille yhtä hyvä väri?
Värianalyysin tuloksen ajatellaan usein perustuvan luonnollisiin piirteisiin ja väriharmoniaan. Väriharmoniasta on erilaisia näkemyksiä eri värianalyysin viitekehyksissä, ja värianalyysin tulos voi olla aika erilainen värianalyysimenetelmästä riippuen. Erilaiset värianalyysitulokset eivät suoraan ole merkki virheellisestä värianalyysituloksesta. Joidenkin värianalyysimenetelmien avulla tehty värianalyysi on kuitenkin huomattavasti alttiimpi epätarkoille värianalyysituloksille, ja virheellisten värianalyysitulosten riskiä lisää värianalyysimenetelmän käyttö ilman käytettyyn värianalyysimenetelmään liittyvää koulutusta. Jos ajattelemme, että värianalyysin virheellisiä tuloksia ei ole olemassa eikä niistä saa puhua, ajattelen, että tällöin samalla suljemme silmämme värianalyysiin liittyviltä eettisiltä ongelmilta.
Lisää värianalyysiin liittyvää tietoa ja inspiraatiota löydät Colourful Harmonyn Instagram-tililtä tai Facebook-sivulta.